Kevät on ollut tänä vuonna epätavallisen kylmä. Vielä pari viikkoa sitten palelin sateessa ja tuulessa, joten päätin lentää Espanjan aurinkorannalle hyytävän kylmää kevättä pakoon. Kun saavuin rusketuksen kera takaisin Aurajoen rannalle, olivat rantakahvilat jo täyttyneet ihmissolinasta. Hetken luulin, että kone oli lennättänyt minut takaisin aurinkorannalle ja olen edelleen Välimerellä…
Kesälomaksi ei Turusta kannata ulkomaille karata. Kun kesäaamuisin nauttii aamiaiseksi tuoreita mansikoita, keskipäivällä kuuntelee laineiden liplatusta ja lasten iloisia ääniä meren rannalla sekä nauttii herkullisen lounaan rantakahvilassa, ei ihan heti arvaisi olevansa Suomessa. Viihtyisiä terasseja löytyy joka makuun ja lähimmäksi Aurajokea taitaa päästä kipuamalla jokilaivan korkeimmalle kannelle. Jos hikinen ja nihkeä fiilis tuntuu väsyttävän menoa, voi altaaseen pulahtaa Turun Kaupunginteatterin takana, Samppalinnan maauimalassa. Merivedestä nauttivat taas valitsevat bussin numero 13 ja suuntaavat Uittamon kauniille uimarannalle.
Jos et ole vielä Suomen etelään ennättänyt, sulje silmäsi ja tee mielikuvitusmatka pohjoiselle Rivieralle: Lämmin kesätuuli, jokilaivoista kantautuvat lasien kilinät, talviunilta herännyt satama ja mansikalle tuoksuva tori – niistä on Turun kesä tehty.
Lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille!
-ZUZANA & HELI
27.05. 2012 | Kirjoittaja:
Heli |
Blogi |
Kommentointi on suljettu
Kreisikesä ja festarit lähestyvät, eikä siis ihme, että Axlin huomisen haasteena on tutustua backstage-elämään. Bucket List palaa viime kesäisiin Ruisrockin tunnelmiin Von Hertzen Brothersien kanssa.
Lähtiessäni hiihtoloman viettoon, Turussa paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta ja sää oli hyvin keväinen. Pian taas siirrymme kesäaikaan ja talven pimeys taittaa selkänsä.
Luin taannoin kirjakaupassa kirjaa, jonka oli kirjoittanut yhdysvaltalainen mies. Takakannessa luvattiin neuvoa, miten ulkomaalainen mies saa valloitettua suomalaisen neidon ja miten selviytyä suhteen mukana tulevista muista haasteista.
Kaikkien muiden kimuranttien haasteiden joukossa oli talven kylmyys ja pimeys. Harmi etten ehtinyt kirjoittajan oivallusta tähän ongelmaan lukea kun piti siirtyä liikkeestä seuraavaan, mutta mieleeni kuitenkin jäi, että synkkien ja kylmien talvien kirouksena on taianomainen kesä.
Kesällä kun voimme istua rauhassa nurmikolla, nauttia raikkaista kesätuulahduksista ja lämpöäkin on juuri sopivasti.
Sehän se tosiaan on – kesä. Se saa meidät lumoihinsa niin pahasti muutamana kuukautena vuodessa, että jaksammme synkimmät päivät kesämuistojen voimalla eteenpäin.
Vaikka talvisinkin on mahtavia päiviä ja ajoittain todella hauskaa, niin kyllä se kesä taitaa olla kaikille se ykkös vuodenaika – vai onko?
Oletko sinä kesä- vai talvi-ihmisiä?
Heli
